Perjantaita!

 Tuossa kyllä mietin tovin, mikä päivä tänään onkaan. Aika menee niin vauhdilla eteenpäin. Ei meinaa perässä pysyä!

Keskiviikko oli erityisen hyvä päivä. Oli be-ajokoe ja pääsin läpi. Nyt voin huoletta laittaa kotini auton perään ja mennä, mihin huvittaa. Tuosta ehkä saa kyllä sellaisen kuvan, että ennen olen huolestuneena vaunua vetänyt, mutta se ei pidä paikkaansa! Ystävä ajoi autoani ja veti tämän muualta kotikaupunkiini ja toinen ystävä sieltä tänne maalle. Täällä maalla kyllä itse peruutin tähän ahtaaseen paikkaan, koska tämä ystävä ( miespuolinen ) ei osaa peruuttaa. Ystäviä olen käyttänyt, koska en ole halunnut riskeerata ajokorttiani ajamalla ilman vaadittavia kirjaimia.

Täällä on rauhallista asua ja elää. Fasaani vierailee päivittäin tässä pihalla ja pihan takana laitumella on reilut 20 lammasta. Kolme niistä on ollut terapialampaina aiemmin ja heistä yksi, Villa, on erityisesti huomionkipeä! Villa rakastaa, kun häntä silittää ja rapsuttaa. Viime aikoina olen tuolin raahannut mukanani laitumelle, koska selkä väsyy pitkästä seisomisesta vinossa. Alkuviikolla tein testin. Istuin tuolille ja silitin Villaa tunnin!! Reilut puoli tuntia seisoi, mutta sitten meni  makaamaan  jalkojeni väliin. Siinä nautti. Välillä oli silmät kiinni, välillä auki. Häntä heilui ilosta. Välillä piti katsoa, missä muut olivat. Tunti, niin kauan oli paikoillaan. Loppulaukaus siirtyi kauemmas, jolloin Villa pinkaisi häntä heiluten muiden perään.  Kädet olivat likaiset sen jälkeen, mutta ei se haittaa. Se on vaan elämää ja lähtee pesemällä pois. Saan siis aina halutessasi käydä terapiassa ja nautin siitä. Saa vaan olla siinä hetkessä.

Viikko sitten paikallislehden toimittaja kävi kuvaajan kanssa tekemässä juttua minusta. Toimittajan kanssa ollaan kavereita ja kun näki mun muuttaneen vaunuun, niin heti kysyi, saisiko tehdä juttua vaunuasukista ja lupasin. Ensi viikolla se sitten on lehdessä. Jännittää vähän ihmisten reaktio. En määrä siitä välitä, mutta silti... Kylähullun leima sen kun kasvaa 😄

Toivottelen aurinkoista viikonloppua 😊
Mimmi =  Iina ( voisin jatkossa olla ihan omalla nimelläni )

Tervetuloa keittiööni!

Esittelen teille pala palalta uutta kotiani. Ei tämä suuruudella ole pilattu, mutta tuntuu just sopivalta minulle.

Ulko-oven kun avaa, niin tämän näkee ensimmäiseksi. Keittiön. Kolme tilavaa laatikkoa. Liukuvat ihanan hiljaisesti kiinni.

 

Tässä näkyy laatikot auki. Isoja ovat.

Vieressä on hella. Siinä on kolme kaasuliettä ja yksi sähköliesi.
Niiden alla on ensimmäisessä luukussa grilli ja toisessa uuni.

Kuvassa näkyvä keltainen teepannu on lapsuudestani. Se on rakas minulle. Punavalkopilkullisen teepannuyhdistelmän toin viime kesänä Turkista. Alaosaan vesi ja yläosaan haudutettu tee.

Basilikaa menee paljon. Olen taas innostunut syömään ruisleipää, mihin laitan tomaattia, punasipulia ja basilikaa. Ihanan raikasta ja ah niin hyvää!

Yläkaapistot kätkevät sisäänsä sitä sun tätä ruokatarvetta.

Tuo väriläiskä on vaan niin ihana. Kirkkaita värejä. Tykkään. 

Kuivausritilä oli muutaman kerran jo liki lähdössä kirpputorille, mutta onneksi ei sitten kuitenkaan.  Sille on ollut nyt käyttöä.

Jääkaappi löytyy lieden vierestä. Ihan kivan kokoinen. Sisällä myös pieni pakastelokero. Jääkaapin ovesta heijastuu mm televisio.

Jääkaapin yläpuolella on pieni mikro. Muutaman kerran siinä ruokaa lämmittänyt. 

Oven vasemmalla puolella sisääntulossa, jääkaappia vastapäätä, on laatikko missä on kuivaruoat. Peltipurkkeihin olen suurimman osan laittanut. 

Tällainen tämä keittiö. Toimii. Hanasta tulee vettä ja voi tiskata. Uunissa saa ruokaa laitettua. Pari kertaa kaalilaatikkoa tehnyt. Leipominen on vielä edessä... 

Kaikki mitä tähän mennessä olen tarvinut, on ollut tässä. Kauan mietin mitä mukaan pakkaan. Nyt näyttää vielä hyvältä.  Saattaa olla että jossain vaiheessa huomaa että jotain puuttuu, mutta sitten lisätään varustukseen.

Jatketaan esittelyä myöhemmin. Luulen, että käyn iltakävelyllä tervehtimässä naapureitani! Voisinkin heidät joskus esitellä. Mukavia ovat. 

Aurinkoa ( ja toivottavasti lämpöä ! ) alkaneeseen viikkoonne .

- Mimmi -

Pari viikkoa ja pari päivää päällekin!

 Ai siis mihin tuo liittyy? Uuteen kotiini. Elämääni asuntovaunussa.

Torstaina tuli kasaan kaksi viikkoa vaunuelämää. Oon nauttinut joka hetkestä. Tuntuu kuin olisin lomalla, vaikka en ole. Rento fiilis koko ajan. Uni tulee hyvin. Nautin. Mitä muutakaan voin sanoa?

Alussa meni jonkun aikaakin, että sain hanoista tulemaan vettä, mutta sekin onnistuu jo. Otin whatsap - puhelun liikkeeseen, mistä vaunun ostin ja loppujen lopuksi homma alkoi pelittämään. Siellä oli kolme hana, joiden pitää olla kiinni. Yksi kerrallaan niitä metsästettiin, kun joku olikin auki ja vedet lorisi ulos!

Television antenni on vielä ns hukassa, mutta eiköhän se jossain vaiheessa löydy, kun etsii. En ole jaksanut tai paremminkin viitsinyt sitä etsiä. Ilman telkkaria oon pärjännyt . Muutama kerran kännykän näyttöä tihrustanut, kun jotain halunnut katsoa. Itse asiassa vappuaattona chattasin firmaan, josta edellinen ( ja ensimmäinen ) omistaja vaunun osti. Mies siellä lupasi laittaa viestiä eteenpäin, mutta eipä ole kukaan ottanut yhteyttä. Siitä on nyt sentään jo viikko. Nyt ei ole hyvää palvelua minun silmissäni. Entinen omistaja sanoi, että soita suoraan yhdelle ihmiselle, mutta jos on luvattu ottaa yhteyttä, niin kyllä lupaus pitäisi toteuttaa. Katsotaan nyt, miten asiassa käy. Sisuunnunko ite ennen ja etsin antennin vai tuleeko soitto?

Alkuhuuma vienyt mennessään ja olen vaan ollut ja nauttinut. Yritän saada useammin tekstiä tänne. Jos on kysyttävää, niin saa kysellä.

Terveisin kukkahattutäti, liki landepaukku, Mimmi maalta

PeeäS.. Kuvat eilisillalta landelta sekä video myös. Oli kaunista!!