Bussin perävalot enää näkyi. Nyt se alkoi - miniloma. Ja monta puuhaa, mitä pitäis tehdä. Keittiössä pitäis maalata yks seinä uudelleen valkoisella sekä pari hyllynpätkää myös valkoisella. Sitten olis päiväpeiton pienennystä ja tyynynpäällisen tekoa ( apua!! Osaankohan enää ommella vetoketjua :S On meinaan sen verran aikaa viime kerrasta). Takin taskun sauma rikki ja avaimet ja kännykkä putoilee ties minne. Ihan pakko ommella se reikä. Se ei oo kiva!
Mutta nyt ennen sitä vielä tovi koneella. Surffailua ja ajantappoa. Kun ei jaksais heti rynnistää kotihommiin. Pieni lepotauko suotakoon näin viikon lopulla. Onhan tässä vaikka kuuuiiinka paljon vielä aikaa ( tai sitä ainakin niin kuvittelee :D )
Alkavan viikonlopun kunniaksi ostin ite itelleni kimpun ruusuja. Kun ei kukaan muukaan osta, niin itehän se on ostettava jos mielii niitä saada. Se on tätä sinkkunaisen arkea. Kukaan ei huolehdi sinusta mutta sinä huolehdit "kaikista". Heh... Mutta: en valita. Elämä menee hyvin eteenpäin. Vaikka halipula aina välillä yllättääkin. Eilen lukaisin kirjaa "Miksi kissat ovat parempia kuin miehet?" ja tulin siihen tulokseen, että niinpä. Kumpaakaan ei ole. Allergia vei kissat uusiin koteihin ja mies läks muuten vaan uuteen "sijoitukseen" ( voi voi sitä raukkaa joka hänet otti luokseen asumaan ). Voin vaan todeta, että elämä on ihanaa! Loppuviimeks kuiteskin. On menoa ja meininkiä, niin töissä kuin vapaalla. Ei paha ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti