Kuten varoitin, niin en suosittele herkille silmille tai herkälle mielelle tätä postausta. Otin nimittäin kuvan olohuoneesta just siinä kunnossa, missä se nyt on.
Olen lähdössä kuukauden kuluttua, kiirastorstaiaamuna, Venäjälle Pietariin. Matka kun on evankelioimismatka sekä avustusmatka, niin siksi täällä nyt on olohuone kuin räjähdyksen jäljiltä. Ja tulee olemaankin varmaan tämän kuukauden. Kun ei ole ylimääräistä tilaa, mihin tätä saatua avustustavaraa laittaa, niin pakko vaan kestää olohuoneen kaaos. Tosin matkalaukku lähtee parin viikon päästä jo ystävän autoon. Hän tulee sinne perässä omalla autollaan, kuhan töistä pääsee kiirastorstaina lähtemään. Niin ja puuttuuhan tuosta kuvasta vielä Ikean iso sininen kassi täynnänsä liinavaatteita ja pyyheliinoja. Jotain on vielä tulossakin, mutta ei enää paljon. Onneksi. Tila loppuisi muuten jo pian!
Pöydällä on läjä tarroja sekä kiiltokuvia, jotka odottavat leikkaamista yksittäiskappaleiksi. Tehdään lapsille paperipussit, joihin tulee sisälle tarraa, kiiltokuvaa, karkkia, traktaatti sekä hedelmiä. Hedelmät ja osa karkeista ostetaan Venäjän puolelta vasta.
Sohva täynnä muovikasseja sekä pahvilaatikko. Pöydällä passi ja kännyköitä kaksin kappalein ( mulla on venäläinen sim-kortti ja nyt tarvii katsoa, josko jompikumpi kännyköistä pelittäisi, jotta saisi paikallispuheluita varten puhelimen toimintaan ). Passi odottaa lähettämistä matkatoimistoon, jotta Venäjän konsulaatissa saan sinne viisumin ( menen ystäville yöksi enkä hotelliin, niin tarvitsen yksittäisviisumin, joka laitetaan passiin suoraan. Muut ryhmäläiset menevät ryhmäviisumilla, eikä heille tule passiin mitään merkintää. ).
Tulppaanitkin keskellä sotkuista pöytää - hah!
Tuossa yläkuvassa näkyy nyt kiiltokuvia, joita pitäisi leikata. Olen todennut, että vähän kerrallaan pitää leikata, koska muuten tulee hankautumia tmv käteen. Ja kun normaalireissuilla lapsia tavataan 350-500, niin kyllä siinä muutaman hetken saa leikata ;)
Alimmaisessa kuvassa olen saanut matkalaukun pakattua. Sinne tulee vielä naistenvaatteita ja jos ihme tapahtuisi ja jotain muuta vielä mahtuisi, niin aina parempi. Tällä matkalla lähdemme itään pikkubussilla. Kerran aiemmin olemme sellaisella menneet, mutta normaalisti isolla bussilla. Tila on todella rajallinen, joten täytyisi saada täyteen pakattua kaikki kassit ja kapsäkit. Eikä normaalia määrää saa millään vietyä ( Venäjän tullin raja 35 kg / hlö ). Onneksi siis tuo matkalaukku ja yksi toinen kassi lähtee henkilöautolla! Tosin jäähän mulle silti oman matkalaukun lisäksi kuljetettavaa... Lentolaukku, missä rekvisiittaa lastenkotivierailujen ohjelmia varten, kitara, reppu ( en jaksa olla ns naisellinen ja ottaa olkalaukkua, koska reppuun menee enemmän tavaraa ja sitä on helpompi kantaa paikasta toiseen muiden kantamuksien kanssa ), pieni eväsnyssykkä ja väkisinkin yksi tai kaksi muuta kassia. Villasukkia on eräs vanhempi nainen tehnyt ja niitä on vielä tulossa. Samoin eräässä fb-ryhmässä eräs nainen lupasi lahjoittaa villasukkia. Eli kyllä sitä tavaraa on. Paljon. Jonkin sortin kassi-Alma tunnen olevani :D
Tosi innoissani olen - taas kerran. Rankkojahan nuo reissut on, ei siitä mihinkään pääse. Mutta aina se kuitenkin on niin siunaavaa ja paljon antavaa samalla. Perjantaina laitoin sähköpostia eräälle taholle ja odottelen vastausta. Kiinnostaisi päästä mukaan katupartion mukaan, jos se vaan heille käy ja mulle päivä / ilta on sopiva. Käyvät tervehtimässä katulapsia. Olenkin saanut eräältä ystävältä vähän rahaa ja toinen lupasi laittaa, jos tuo toteutuu... Saisin ostettua heille ruokaa tai mitä he nyt tarvitsevatkaan. Tiedän toki, että rakkautta, rakastavia vanhempia, kotia, huolenpitoa eikä sen sellaista rahalla voi ostaa. Mutta jos edes hetken voisi näyttää, että heitä rakastetaan <3 p="">
Kuten huomaatte, niin uusi kone on ja tämä näyttäisi jopa toimivan ;) Ehkä tässä jatkossa useamminkin saan jotain tänne kirjoitettua. Matka vienee nyt paljon aikaa, mutta jos jotain vaikka siltikin saisi tänne kirjoitettua. Jos jotain muuta mielessä olisi / on, kuin tuo matka. Jotenkin jaksan epäillä, että ette te jaksa siitä kauhean paljon koko aikaa lukea, vaikka se mulle iso asia, juttu, onkin.
Mukavaa maanantaita jokaiselle :)
Olen lähdössä kuukauden kuluttua, kiirastorstaiaamuna, Venäjälle Pietariin. Matka kun on evankelioimismatka sekä avustusmatka, niin siksi täällä nyt on olohuone kuin räjähdyksen jäljiltä. Ja tulee olemaankin varmaan tämän kuukauden. Kun ei ole ylimääräistä tilaa, mihin tätä saatua avustustavaraa laittaa, niin pakko vaan kestää olohuoneen kaaos. Tosin matkalaukku lähtee parin viikon päästä jo ystävän autoon. Hän tulee sinne perässä omalla autollaan, kuhan töistä pääsee kiirastorstaina lähtemään. Niin ja puuttuuhan tuosta kuvasta vielä Ikean iso sininen kassi täynnänsä liinavaatteita ja pyyheliinoja. Jotain on vielä tulossakin, mutta ei enää paljon. Onneksi. Tila loppuisi muuten jo pian!
Pöydällä on läjä tarroja sekä kiiltokuvia, jotka odottavat leikkaamista yksittäiskappaleiksi. Tehdään lapsille paperipussit, joihin tulee sisälle tarraa, kiiltokuvaa, karkkia, traktaatti sekä hedelmiä. Hedelmät ja osa karkeista ostetaan Venäjän puolelta vasta.
Sohva täynnä muovikasseja sekä pahvilaatikko. Pöydällä passi ja kännyköitä kaksin kappalein ( mulla on venäläinen sim-kortti ja nyt tarvii katsoa, josko jompikumpi kännyköistä pelittäisi, jotta saisi paikallispuheluita varten puhelimen toimintaan ). Passi odottaa lähettämistä matkatoimistoon, jotta Venäjän konsulaatissa saan sinne viisumin ( menen ystäville yöksi enkä hotelliin, niin tarvitsen yksittäisviisumin, joka laitetaan passiin suoraan. Muut ryhmäläiset menevät ryhmäviisumilla, eikä heille tule passiin mitään merkintää. ).
Tulppaanitkin keskellä sotkuista pöytää - hah!
Tuossa yläkuvassa näkyy nyt kiiltokuvia, joita pitäisi leikata. Olen todennut, että vähän kerrallaan pitää leikata, koska muuten tulee hankautumia tmv käteen. Ja kun normaalireissuilla lapsia tavataan 350-500, niin kyllä siinä muutaman hetken saa leikata ;)
Alimmaisessa kuvassa olen saanut matkalaukun pakattua. Sinne tulee vielä naistenvaatteita ja jos ihme tapahtuisi ja jotain muuta vielä mahtuisi, niin aina parempi. Tällä matkalla lähdemme itään pikkubussilla. Kerran aiemmin olemme sellaisella menneet, mutta normaalisti isolla bussilla. Tila on todella rajallinen, joten täytyisi saada täyteen pakattua kaikki kassit ja kapsäkit. Eikä normaalia määrää saa millään vietyä ( Venäjän tullin raja 35 kg / hlö ). Onneksi siis tuo matkalaukku ja yksi toinen kassi lähtee henkilöautolla! Tosin jäähän mulle silti oman matkalaukun lisäksi kuljetettavaa... Lentolaukku, missä rekvisiittaa lastenkotivierailujen ohjelmia varten, kitara, reppu ( en jaksa olla ns naisellinen ja ottaa olkalaukkua, koska reppuun menee enemmän tavaraa ja sitä on helpompi kantaa paikasta toiseen muiden kantamuksien kanssa ), pieni eväsnyssykkä ja väkisinkin yksi tai kaksi muuta kassia. Villasukkia on eräs vanhempi nainen tehnyt ja niitä on vielä tulossa. Samoin eräässä fb-ryhmässä eräs nainen lupasi lahjoittaa villasukkia. Eli kyllä sitä tavaraa on. Paljon. Jonkin sortin kassi-Alma tunnen olevani :D
Tosi innoissani olen - taas kerran. Rankkojahan nuo reissut on, ei siitä mihinkään pääse. Mutta aina se kuitenkin on niin siunaavaa ja paljon antavaa samalla. Perjantaina laitoin sähköpostia eräälle taholle ja odottelen vastausta. Kiinnostaisi päästä mukaan katupartion mukaan, jos se vaan heille käy ja mulle päivä / ilta on sopiva. Käyvät tervehtimässä katulapsia. Olenkin saanut eräältä ystävältä vähän rahaa ja toinen lupasi laittaa, jos tuo toteutuu... Saisin ostettua heille ruokaa tai mitä he nyt tarvitsevatkaan. Tiedän toki, että rakkautta, rakastavia vanhempia, kotia, huolenpitoa eikä sen sellaista rahalla voi ostaa. Mutta jos edes hetken voisi näyttää, että heitä rakastetaan <3 p="">
Kuten huomaatte, niin uusi kone on ja tämä näyttäisi jopa toimivan ;) Ehkä tässä jatkossa useamminkin saan jotain tänne kirjoitettua. Matka vienee nyt paljon aikaa, mutta jos jotain vaikka siltikin saisi tänne kirjoitettua. Jos jotain muuta mielessä olisi / on, kuin tuo matka. Jotenkin jaksan epäillä, että ette te jaksa siitä kauhean paljon koko aikaa lukea, vaikka se mulle iso asia, juttu, onkin.
Mukavaa maanantaita jokaiselle :)
4 kommenttia:
Onpa hienoa, että lähdet evankelioimismatkalle! Sinulle runsaasti siunausta ja turvallista matkaa!
Marita kiitos :) Siunausta siellä tarvitaan.
Aivan mahtavaa, että pääset reissulle mukaan!! Ihan varmasti on rankka reissu, mutta samalla todella antoisa. Mä olen saanut läheltä seurata Operaatio Joulun lapsi työntekijän matkaa Romaniaan ja joka kerta hän sanoo, että ei sieltä samana ihmisenä palaa. Se lasten ilo ja riemu on niin ihanaa katseltavaa videoilta, mutta tuo, että pääsee itse matkaan mukaan, niin mahtavaa. Olis kyllä kiva lukea, kun palaat reissusta, että kuinka sujui!! :)
Siunattua matkaa!!
Josko keltaisesta talosta löytyy joskus kiinnostusta lähteä mukaan matkaan, niin tervetuloa vaan! Ja pistän taatusti tänne viestiä, kun matka ohi :) Kiitos siunauksen toivotuksista - niille on käyttöä niin ennen matkaa kuin matkan aikanakin!!
Lähetä kommentti