Pietarin matka - päivä 2

Perjantaiaamuna menimme ensimmäisenä paikalliseen päiväkotiin. Siellä on kaiken kaikkiaan reilut 100 lasta iältään 2-7 vuotta. Salissa meitä tapaamassa oli kolmisenkymmentä 5-7 vuotiasta. Heillä oli meille ohjelmaa - tansseja kera laulun sekä runoja.

Yhdessä ja erikseen erilaisilla kokoonpanoilla esiintyivät. Ja täydellä antaumuksella!

Reippaasti esiintyivätkin meille ulkomaalaisille. Pitkätkin runonpätkät tulivat ulkomuistista tosi upeasti. Siellähän on tapana opetella ulkoa pitkiä runoja ym.

Poikia ei kuulema ole helppo saada esiintymään, eli lienee samanlaisesti kuin täällä Suomessa. Mutta hienosti näiltä sujui kanta-askellukset ja ripaska-tyyliset kyykyt!

Yläkuvassa lapset jonottavat "apupisteelle". Askarrutin lapsilla mukienkelit. Kerroin heille ensin pääsiäisestä ja siitä, miksi sitä vietetään. Kerroin, että enkeli haudalla kertoi, että Jeesus ei enää ole haudassaan! Askarreltiin sitten valkoiset enkelit muistuttamaan asiasta.

Ensin jaoin mukit ja sitten saivat käydä tekemässä enkelille silmät ja suun. Siivet olin taittanut haitariksi jo valmiiksi, kun tiedossa oli lasten ikä. Ajattelin, että menee liian kauan aikaa, jos he niitä haitareita alkavat itse taittelemaan.  "Apupisteellä" tehtiin viillot siipiä varten ja seuraavalla "pisteellä" autettiin siivet paikoilleen.

Muutama lapsi innostui enemmänkin ja kävivät vielä lopuksi tekemässä hymykuoppia enkeleille sekä lisäämään eri värejä silmiin. Tarkkaa puuhaa oli ;)

Paikalliset ohjaajat olivat ihmeissään, että miksi ei ollut näyttää lapsille mallia, minkälaiset silmät ym pitäisi kasvoiksi tehdä. Seliteltiin heille, että ei sillä ole väliä vaan että lapset voivat tehdä just sellaiset, mitä haluavat. Lopulta olivat yllättyneitä, miten hienosti lapset osasivat tehdä ilman tarkkaa mallia. Ymmärsivät kuulema, että ei aina tarvi olla tarkkaa mallia / ohjetta, vaan että luovuuttakin voi käyttää ja antaa lasten käyttää.

Tässä yksi poika ihailee / katselee aikaansaannostaan.

Kaiken ohjelman jälkeen oli tuliaisten aika.

Jokaiselle lapselle haettiin yksitellen sopivan kokoiset villasukat. Lapset jonoihin ja siitä sitten yksi kerrallaan eteen lattialle istumaan ja mitattiin sopivat sukat. Olivat iloisia sukistaan :)

 

 

Ylempi kuva otettu päiväkodin ikkunan läpi. Värikkäät lelut ulkona, mutta tausta on ankean harmaata. Mutta kunhan kevät pääsee pidemmälle, värityskin on erilainen, kun puut alkavat viheriöimään.

Alakuvassa näkee osan päiväkodin etuosasta. Rautainen korkea aita ja portti suojaamassa lapsia. Vartija meidätkin päästi sisälle!

Seuraava vierailukohteemme oli paikka, jossa olemme ennenkin käyneet. Sinne tuodaan lapsia, joilla on kotona kriisejä. He ovat tuolla sen aikaa kun selvitellään, mihin heidät sijoitetaan ( kotiin takaisin / sukulaiselle / laitokseen ).

Tässä on kartonki täynnä sydämiä. Pyysin lapsia kirjoittamaan sydämeen hyviä asioita, joita he haluaisivat tehdä muille. Muutama halusi tehdä useammankin. Tämä jäi sinne heille muistuttamaan niistä hyvistä asioista / teoista...  ( Ja harvinaista - oma kuva :D ).

Ylä- ja alakuvassa pientä pähkinää purtavaksi lapsille. Pyysin heitä menemään kolmen hengen ryhmiin ja annoin joka ryhmälle A4-paperiarkin sekä sakset. Sanoin, että tehtävänä on leikata niin iso aukko, että jokainen ryhmän jäsen mahtuu siitä läpi. Pienimmät kyllä saatiin ilman kommervenkkeja menemään paperin läpi, mutta neuvoni jälkeen isommatkin jo mahtuivat. Lapset oli tosi innoissaan tästä puuhasta - sekä isot että pienet, sekä tytöt että pojat. Ja paperisilpun siivoaminen lattialta kävi hetkessä.

 

Ja totta kai täällä myös jaettiin tuliaispussit ja sukat!

Illalla käytiin vielä turvakodissa. Siellä asuu vajaat 20 tyttöä, jotka ennen olleet kadun asukkeja. Alla olevat työt heidän tekemiään. Koti oli ihana, viihtyisä paikka. Siellä oli just tehty remonttia ja tytöt olivat saaneet huonekunnittain päättää, millä värillä heidän huoneensa maalataan ja olivat myös itse osallistuneet remontin tekoon. 

En nyt jaa tämän tarkempaa kuvaa näistä tytöistä. Ihania tuntuivat olevan. Paljon hymyilivät. Esiintyivät meille ryhmässä ja erikseen.

Siinä sitä taas oli päivälle pituutta! Viimeisestä paikasta myöhästyttiin liikenneruuhkan takia, mutta onneksi oli yhteystiedot, jotta sain siitä infottua heitä. Välimatkat ei aina ole pitkiä, mutta ruuhkan takia aikaa saattaa kulua ja paljon!!

Kolmatta osaa pistän taas joku päivä. Saattaa tosin olla, että se viivästyy. Kävi nyt nimittäin niin, että tämäKIN läppäri lähtee palautukseen. Nyt olin tosi tiukkana ja sanoin, että EN halua tätä enää takaisin. Kerran jo korjattu eikä vieläkään toimi. Nytkin koko ajan piuha modeemiin, että nettiyhteys toimii. Ja ne kaikki muut ongelmat. Huh! Seuraavaksi aion käydä paikallisessa kivijalkakaupassa ostoksilla. Laitinkin sähköpostilla myyjälle, että vaikka lähettäisivät koneen takaisin, niin en sitä postista aio noutaa. Nyt riitti mulle, kiitti vaan. Pitäisi varmaan vielä tiukempi ja äkäisempi olla, mutta kun en osaa :/

Mukavaa loppuviikkoa nyt Sulle :)