sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Yön viimeinen, aamun ensimmäinen

.. ajatukseni oli ystäväni, joka meni eilen naimisiin ja häiden loppumetreillä sai kuulla oman asuntonsa olevan ilmiliekeissä. Ironiaa, että meni naimisiin palomiehen kanssa. Siellä oli palopaikalla sulhasen kollegatkin herkistyneet silmäkulmissaan, kun olivat kuulleet, kenen asunto kyseessä. Ja pitkäaikainen lemmikkikisukin siellä menehtyi. Uunituoreen vaimon omaisuus mahtuu pieneen kassiin tällä hetkellä ( kassiin, jonka oli hääyötä varten pakannut ). Ei pysty muuta paljon ajattelemaan. Siis aivan järkkyä!

Kädet ristiin vaan ja voimia rukoilemaan. Tilanne, jota ei kenellekään soisi.

Taivaan Isä, ole sinä Heidän kanssaan <3

2 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Tiedätkö, oliko kotivakuutus kunnossa. Se sentään olisi pieni lohtu. Jos ei, niin ystävät saa hyvän paikan astua apuun.
Osaakohan tuossa tilanteessa edes keskittyä nauttimaan hääonnesta.

Mimmi kirjoitti...

Ei mitään hajua vakuutuksista. Onneks tuoreella siipalla sentään talo, mmikä heidän yhteinen uusi kotinsa. En usko, että siinä enää paljon hääonnea oli. Ja kun vielä morsian vietiin ambulanssilla sairaalaan kaiken päätteeksi ( ei loukkaantunut, mutta rankkaa oli). Iso suru heidän puolestaan.