Pari viikkoa sitten heräsin pulun ääntelyyn aamuyöllä viiden jälkeen.
Iski "paniikki".
Se ääntelee lähellä.
Tosi lähellä.
Muistin, että olin illalla jättänyt parvekelaseja auki.
Apua!!!
Onko se jostain niistä raoista tullut sisälle?
Ja ovikin auki!
Verho vain edessä.
Varovasti raottamaan siis parvekkeen oven edessä olevaa verhoa ja - huoh - ei pulua!
Mutta ääni kuuluu läheltä sittenkin.
Työnsin pään ulos lasien välistä ja aloin etsimään pulua.
Ajattelin, että voisi olla pojan huoneen ikkunalaudalla.
Ei ollut. Sitten käänsin päätäni niin, että näin naapurin parvekkeelle.
Ja jep - siellä se oli!
Lasitetulla parvekkeella.
Jumissa.
Lenteli päin seiniä ja ikkunoita.
Totesin, että turha on tähän aikaan hätänumeroon soittaa :D
Ei sieltä kukaan tulisi siihen aikaan pulua pelastamaan.
Ja niin - naapuriasunto oli tyhjä.
Mietin, että miten se sinne oikein edes on päässyt?
Parvekkeen kaiteen ja lasien välissä oli pieni kapea rako koko parvekkeen pituudelta.
Toinen aukko oli parvekkeen oven ja päädyn välissä.
Siinä oli ikkunalaudan alkupää.
Lienee siis siitä, ikkunalautaa pitkin kävellen, tullut.
Menin vielä nukkumaan ( tosin ei en sitten enää unta saanut ).
Päätin miettiä ratkaisua parin tunnin kuluttua, kun piti nousta.
No kun nousin, ei ollut enää pulua.
Oli löytänyt tiensä ulos.
Onneksi.
Tämän jälkeen tarkistin oman parvekkeeni.
Tarkkaan.
Ja ei!!!
Ei ollut aukon aukkoa, joten ei pitäisi tulla kutsumattomia vieraita....
Ellei ikkunalasit sitten ole auki.
Nyt mä jatkan tosi kiireistä kesäloman viettoa.
Eka viikko lähenee loppuaan.
Tosi kova kiire ollut.
Mä olen lorvaillut ja lukenut ja lusmuillut ja löhönyt ja...
Ja jatkan sitä niin paljon, kuin mahdollista!
Pakolliset kotityöt teen, mutta kaikki muu saa jäädä.
Adios ja aurinkoa viikonloppuusi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti