Siis selitettäköön, että blogisa hiljaista mutta kotona vauhdikasta! Normitöitten lisäksi olen viime viikolla sekä tällä viikolla pitänyt läksyparkkia eräälle oppilaalle joka päivä sekä parina päivänä eräälle toisellekin. Eli työpäivät venyneet jonkin verrankin.
Kotiin päästyäni olen normi kotihommien lisäksi valmistellut syysloman matkaa. Pääsen vihdoin ja viimein Pietariin. Viime reissusta jo 2 1/2 vuotta. Viipurissa käydään vanhuksia tapaamassa menomatkalla ja perillä Pietarissa sekä lähistöllä ( Pushkin, Kolpino sekä Peterhof ( = Pietarhovi ) odottaa neljä lastenkotia sekä yksi vanhainkoti. Tietoa on kuulunut, että tilaisuuksimme tulisi yhteensä noin 500 lasta! Se on ai-van huikean suuri määrä. Näihin tilaisuuksiin olen valmistellut hengellistä ohjelmaa. Alkaa olemaan valmiina jo pikkuhiljaa. Tänään kävin ( just noita ohjelmia varten ) ostamassa tarvitsemani hiirenloukun :D Mä oon aina välillä tällanen Pelle Peloton -tyylinen. Klooria metsästin, mutta sit en nyt tähän hätään mistään saanuut. Klorite ei toiminut eikä homeenpoistolitku. Mutta katsellaan, josko pääsiäisenä olis idea päässyt kypsymisasteesta toteutumiseen. Yritän käyttää mielikuvitusta, jotta kertomani asiat avautuisivat paremminl apsille ja nuorille. Kuka sitä pelkkää puhetta kauaa jaksaisi kuunnella..
Facebookin puolelle pistin kyselyä, josko joku kamuista siellä haluaisi ottaa osaa lasten ilahduttamiseen. Oliskohan ollut kuusi kaveria, jotka lupasivat ostaa karkkeja lapsille jaettavia pusseja varten. Ja eräs antoi halpoja henkivakuutuksia - heijastimia - vietäväksi. Lisäksi olen saanut piirustuspaperia ja tusseja ja puuvärejä ja villasukkia ( yli 100 paria!!! yksi ihminen tehnyt ) ja eräälle pienelle tytölle talvipukuja kaksin kappalein plus muuta talvista lämmintä vaatetta. Ja mikä sai mut kyyneliin.... Talivpukujen antaja kertoi, ett heiltä ei löytynyt en talvikenki koossa 23-24, joten hän meni ja osti uudet Kuomat!!! Että voi olla ihmisillä antelias mieli ja hyvä sydän!!! En vieläkään jaksa uskoa näitä kaikkia saamiani asioita todeksi. Ja itse asiassa mun matkaanlähtönikin on Ihme! Eräs tuttu lupasi maksaa osan mun matkastani. Ilman sitä sopnssausta ehken olisi eddes päässyt lähtemään reissuun. Ja siinä tapauksessa ei olisi matkaa edes tullut, koska ohjelma mun vastuulla eikä ilman ohjelmaa olisi matkaa tullut. Tuntuu ihan hauskalta ja hyvältä, että edes joskus on hetken pienen verran korvaamaton ;)
Mutta nyt ( taas vaihteeks, tuntuu siltä ) nukkumaan päin. Väsyttää. Huomisen kun jaksais, niin olis viikonloppu ja sais huilailla. Tai siis ei tarttis herätä aamulla pimeän aikaan. Huilailla ei ehk kauheasti ehdi, kun pitää ängetä tuliaiset laukkuihin. Kilorajat Venäjän tullissa on tiukat, eik niit määri oikein voi eikä uskalla ylittää. Mä sain yhdeltä matkalaiselta 20 kiloa lisää ja oon niist tyytyväinen. Eli kun raja on 50 kiloa / henkilö ja siihen lisää tuon 20 kiloa, niin ymmärtää, että viemistä on ja paljon. Mutta apua siellä kaivataan, edelleen....
Nyt toivottelen hyvää loppuviikkoa ja syyslomaa niille, joilla se nyt on, sekä niille joille se on vasta tulossa :)
Kotiin päästyäni olen normi kotihommien lisäksi valmistellut syysloman matkaa. Pääsen vihdoin ja viimein Pietariin. Viime reissusta jo 2 1/2 vuotta. Viipurissa käydään vanhuksia tapaamassa menomatkalla ja perillä Pietarissa sekä lähistöllä ( Pushkin, Kolpino sekä Peterhof ( = Pietarhovi ) odottaa neljä lastenkotia sekä yksi vanhainkoti. Tietoa on kuulunut, että tilaisuuksimme tulisi yhteensä noin 500 lasta! Se on ai-van huikean suuri määrä. Näihin tilaisuuksiin olen valmistellut hengellistä ohjelmaa. Alkaa olemaan valmiina jo pikkuhiljaa. Tänään kävin ( just noita ohjelmia varten ) ostamassa tarvitsemani hiirenloukun :D Mä oon aina välillä tällanen Pelle Peloton -tyylinen. Klooria metsästin, mutta sit en nyt tähän hätään mistään saanuut. Klorite ei toiminut eikä homeenpoistolitku. Mutta katsellaan, josko pääsiäisenä olis idea päässyt kypsymisasteesta toteutumiseen. Yritän käyttää mielikuvitusta, jotta kertomani asiat avautuisivat paremminl apsille ja nuorille. Kuka sitä pelkkää puhetta kauaa jaksaisi kuunnella..
Facebookin puolelle pistin kyselyä, josko joku kamuista siellä haluaisi ottaa osaa lasten ilahduttamiseen. Oliskohan ollut kuusi kaveria, jotka lupasivat ostaa karkkeja lapsille jaettavia pusseja varten. Ja eräs antoi halpoja henkivakuutuksia - heijastimia - vietäväksi. Lisäksi olen saanut piirustuspaperia ja tusseja ja puuvärejä ja villasukkia ( yli 100 paria!!! yksi ihminen tehnyt ) ja eräälle pienelle tytölle talvipukuja kaksin kappalein plus muuta talvista lämmintä vaatetta. Ja mikä sai mut kyyneliin.... Talivpukujen antaja kertoi, ett heiltä ei löytynyt en talvikenki koossa 23-24, joten hän meni ja osti uudet Kuomat!!! Että voi olla ihmisillä antelias mieli ja hyvä sydän!!! En vieläkään jaksa uskoa näitä kaikkia saamiani asioita todeksi. Ja itse asiassa mun matkaanlähtönikin on Ihme! Eräs tuttu lupasi maksaa osan mun matkastani. Ilman sitä sopnssausta ehken olisi eddes päässyt lähtemään reissuun. Ja siinä tapauksessa ei olisi matkaa edes tullut, koska ohjelma mun vastuulla eikä ilman ohjelmaa olisi matkaa tullut. Tuntuu ihan hauskalta ja hyvältä, että edes joskus on hetken pienen verran korvaamaton ;)
Mutta nyt ( taas vaihteeks, tuntuu siltä ) nukkumaan päin. Väsyttää. Huomisen kun jaksais, niin olis viikonloppu ja sais huilailla. Tai siis ei tarttis herätä aamulla pimeän aikaan. Huilailla ei ehk kauheasti ehdi, kun pitää ängetä tuliaiset laukkuihin. Kilorajat Venäjän tullissa on tiukat, eik niit määri oikein voi eikä uskalla ylittää. Mä sain yhdeltä matkalaiselta 20 kiloa lisää ja oon niist tyytyväinen. Eli kun raja on 50 kiloa / henkilö ja siihen lisää tuon 20 kiloa, niin ymmärtää, että viemistä on ja paljon. Mutta apua siellä kaivataan, edelleen....
Nyt toivottelen hyvää loppuviikkoa ja syyslomaa niille, joilla se nyt on, sekä niille joille se on vasta tulossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti