Ja jaksan jatkaa matkakertomustani. Kirjaimet meinaa kyllä väkisinkin näköjään mennä sekaisin tai jäädä puuttumaan. Antakee anteeks, jos niin käy!
Tässä paikkakunta, minne Andorrassa suuntasimme - Pas De La Casa. Riittävästi erilaisia kauppoja erilaisiin ostoksiin.
Elviskin oli siellä ;) Meinattiin tänne mennä aamupalalle, mutta myivät vain nestemäisiä aamupaloja. Myöhemmin päivällä olisi ollut mahdollisuus kiinteämpäänkin.
Joten mentiin sitten mäkkärille. Ja tää oli ainoa kerta viikon aikana, kun mäkkärissä käytiin! Riskillä otin nuo lohkoperunat ainaisten ranskalaisten sijaan ja täytyy sanoa että NAMS! Siis kyllä kannatti. Olivat hyviä ja kuumia ( ei edes haaleita ). Koska Suomeen??
Marketin lihaosastoa. Ei kylmää.
Suomalaiset terveysviranomaiset sais varmaan jonkun kohtauksen täällä, kun ei nämä olleet kylmässä. Ja ihmiset osti niitä reilusti.
Kaupoissa oli myytävän vaikka mitä. Eikä kysytty mitään lupia.
Kun katseensa käänsi, niin aina melkein jostain pilkotti vuoret. Kaunista! Luntakin jossain näkyi paikka paikoin. Talvisin täällä käy paljon laskettelijoita.
Saiskos olla vesipiippu?
Lämpimään ilmanalaan sopiva seinä jakeluautoon - hih!
Ihastuin tähän kirkon etuseinässä olevaan maalaukseen. Tosi kaunis. Erilainen.
Jatkoimme pikkasen matkaa vielä kaupungista ylöspäin maisemia katselemaan.
Nyt ollaan 2408 metrin korkeudessa.
Upeat maisemat. Niitä olis voinut vaan katsoa ja katsoa ja....
Kirkkaita vuoristopuroja näkyi jonkin verran. Voisi olla kivaa ( ainakin hetken aikaa ) käydä kastamassa jalat tuonne.
Ajoimme Andorrasta läntiseen Ranskaan Atlantin rannalle. Illalla söimme siellä ja sitten ajoimme nukkumaan luonnonsuojelualueen kupeeseen. Aamulla kömmin autosta toisten vielä jäädessä nukkumaan. Ja kamera tietty mukana! Erään pöydän pinnasta löysin ihanan sydämen.
Luonnonsuojelualue paljastui dyynipohjaiseksi. Keräilin sieltä muutaman ison kävyn mukaani.
Ja sitten kuskin herättyä käänsimme auton nokan kohti rantaa.
Laskuveden aikaan rannalta löytyi paljon ihania, kauniita, sileitä kiviä. Muutama lähti kotiin mukaan.
Mä oon tunnetusti vilukissa. Olen ollut uimassa viimeksi muistaakseni 6 tai 7 vuotta sitten. Mä en vaan tarkene, en! Mutta nyt mä menin. Ja nautin. Atlantti oli lämmin! Hypin siellä aaltoja vastaan. Ei siellä paljon uimaan pystynyt, kun aalto aallon jälkeen tuli rantaa kohden.
Muu väki jäi pyyhkeiden päälle makoilemaan ja minä lähdin ( kamera mukanani, taas kerran ) rannalla kävelemään. Sinne tuli nainen ja kaksi miestä kalastamaan. Toinen miehistä jäi verkon alkupään kanssa rannalle ja muut kävelivät veteen vajaa 10 metriä rannasta poispäin ja sitten sivulle, kunnes palasivat rannalle takaisin. Ja sitten he vetivät yhdessä verkon kuivalle maalle.
Tää ei vienyt montaa minuuttia tää toimitus kokonaisuudessaan ja saaliin näette alapuolella olevassa kuvassa. Olin yllättynyt, miten suuria kalojaa niin lähellä rantaa! Ai hurrrrjaa! Ja just ennen yks kanssauija sanoi, että häntä pikkasen mietityttää ne vedessä elävät asukit ja kalat. Siis nuohan oli tosi isoja ja keskimmäinen varsinkin!!
Parrankasvattaja ;)
Aina joskus tässä pienessä päässäni miettinyt, että mitenkä niit siltoja oikein rakennetaan isojen jokien yli. Nyt olen pikkasen viisaampi nähtyäni erään sillan rakennusta ohi ajaessamme.
Iso lentokenttä ai-van mottooritien varressa Hollannissa.
Patotiellä ajaessamme jouduimme kolme kertaa pyshtymään, kun siltaa nostettiin veneiden takia. Kuski nauroi, että hän on paljon reissannut eikä koskaan ole ennen joutunut pysähtymään. Noh nyt sitten senkin edestä!
Pysättiin aamupalalle. Tässä kuvassa näkyy sisämeri. Ulkomeri jäi selän taakse tien toiselle puolen.
Kyllä maistui! Ja maisema huippu.
Kalastelua sisämerellä.
Tämä kuva on St Paulin alueelta Hampurista.
Reperbahn - siinä se on.
Liekö jonkun paikallisen vaatekaappi? Omistaja ehkä joku niistä, joka torkkui rappusilla tai kadun reunassa tai...?
KFC - en ole ennen sieltä ruokaa ostanut, mutta joskus se eka kerta sitten tulee. Ostin kanasalaatin ja oli huippuhyvää! Heinzin salaatinkastike hunajapippuri oli just nappivalinta. Autossa eväitä syötiin, kun piti päästä jo kohti Puttgardenia ja Tanskaa ja Ruotsia. Tukholman laivasta ei ollut varaa myöhästyä.
Saksasta Tanskaan mennessämme näimme laivalla tämän ihanan söpöliinin.
Tässä vimpassa kuvassa jo onnellisesti ja levänneenä matkalla Turkuun.
Eli sunnuntaista lauantaihin autoilua ja reilut 5000 kilometriä takana. Autossa istumista paljon, mutta nyt näki pikakelauksella paljon. Tietää, mihin suunnata ajan kanssa.
Joitain ostoksia tuli tehtyä ja niitä voisin näyttää myöhemmin.
Arki alkanut täällä. Matkan jälkeen oli viikko aikaa huilailla ( pah - siivoskelin kotia perusteellisemmin ) ennen kuin työt alkoivat. Nyt eka viikko takana ja huomenna alkaa toka viikko. 9 viikkoa ( kuuleman mukaan ) nyt töitä, ennen seuraavaa lomanpätkää. Tai muutamaa päivää. Oli ihan kiva töihinkin palata, kun on mukava paikka. Toki mä kotonakin viihtyisin ja hyvin. Mulla ei seinät kaadu päälle, vaikka olisin täällä päivästä toiseen. Mutta pakko sitä on edes vähän koitettava saada tilin täytettä..
Aurinkoista sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa!
Tässä paikkakunta, minne Andorrassa suuntasimme - Pas De La Casa. Riittävästi erilaisia kauppoja erilaisiin ostoksiin.
Elviskin oli siellä ;) Meinattiin tänne mennä aamupalalle, mutta myivät vain nestemäisiä aamupaloja. Myöhemmin päivällä olisi ollut mahdollisuus kiinteämpäänkin.
Joten mentiin sitten mäkkärille. Ja tää oli ainoa kerta viikon aikana, kun mäkkärissä käytiin! Riskillä otin nuo lohkoperunat ainaisten ranskalaisten sijaan ja täytyy sanoa että NAMS! Siis kyllä kannatti. Olivat hyviä ja kuumia ( ei edes haaleita ). Koska Suomeen??
Marketin lihaosastoa. Ei kylmää.
Suomalaiset terveysviranomaiset sais varmaan jonkun kohtauksen täällä, kun ei nämä olleet kylmässä. Ja ihmiset osti niitä reilusti.
Kaupoissa oli myytävän vaikka mitä. Eikä kysytty mitään lupia.
Kun katseensa käänsi, niin aina melkein jostain pilkotti vuoret. Kaunista! Luntakin jossain näkyi paikka paikoin. Talvisin täällä käy paljon laskettelijoita.
Saiskos olla vesipiippu?
Lämpimään ilmanalaan sopiva seinä jakeluautoon - hih!
Ihastuin tähän kirkon etuseinässä olevaan maalaukseen. Tosi kaunis. Erilainen.
Jatkoimme pikkasen matkaa vielä kaupungista ylöspäin maisemia katselemaan.
Nyt ollaan 2408 metrin korkeudessa.
Upeat maisemat. Niitä olis voinut vaan katsoa ja katsoa ja....
Kirkkaita vuoristopuroja näkyi jonkin verran. Voisi olla kivaa ( ainakin hetken aikaa ) käydä kastamassa jalat tuonne.
Ajoimme Andorrasta läntiseen Ranskaan Atlantin rannalle. Illalla söimme siellä ja sitten ajoimme nukkumaan luonnonsuojelualueen kupeeseen. Aamulla kömmin autosta toisten vielä jäädessä nukkumaan. Ja kamera tietty mukana! Erään pöydän pinnasta löysin ihanan sydämen.
Luonnonsuojelualue paljastui dyynipohjaiseksi. Keräilin sieltä muutaman ison kävyn mukaani.
Ja sitten kuskin herättyä käänsimme auton nokan kohti rantaa.
Laskuveden aikaan rannalta löytyi paljon ihania, kauniita, sileitä kiviä. Muutama lähti kotiin mukaan.
Mä oon tunnetusti vilukissa. Olen ollut uimassa viimeksi muistaakseni 6 tai 7 vuotta sitten. Mä en vaan tarkene, en! Mutta nyt mä menin. Ja nautin. Atlantti oli lämmin! Hypin siellä aaltoja vastaan. Ei siellä paljon uimaan pystynyt, kun aalto aallon jälkeen tuli rantaa kohden.
Muu väki jäi pyyhkeiden päälle makoilemaan ja minä lähdin ( kamera mukanani, taas kerran ) rannalla kävelemään. Sinne tuli nainen ja kaksi miestä kalastamaan. Toinen miehistä jäi verkon alkupään kanssa rannalle ja muut kävelivät veteen vajaa 10 metriä rannasta poispäin ja sitten sivulle, kunnes palasivat rannalle takaisin. Ja sitten he vetivät yhdessä verkon kuivalle maalle.
Tää ei vienyt montaa minuuttia tää toimitus kokonaisuudessaan ja saaliin näette alapuolella olevassa kuvassa. Olin yllättynyt, miten suuria kalojaa niin lähellä rantaa! Ai hurrrrjaa! Ja just ennen yks kanssauija sanoi, että häntä pikkasen mietityttää ne vedessä elävät asukit ja kalat. Siis nuohan oli tosi isoja ja keskimmäinen varsinkin!!
Parrankasvattaja ;)
Aina joskus tässä pienessä päässäni miettinyt, että mitenkä niit siltoja oikein rakennetaan isojen jokien yli. Nyt olen pikkasen viisaampi nähtyäni erään sillan rakennusta ohi ajaessamme.
Iso lentokenttä ai-van mottooritien varressa Hollannissa.
Patotiellä ajaessamme jouduimme kolme kertaa pyshtymään, kun siltaa nostettiin veneiden takia. Kuski nauroi, että hän on paljon reissannut eikä koskaan ole ennen joutunut pysähtymään. Noh nyt sitten senkin edestä!
Pysättiin aamupalalle. Tässä kuvassa näkyy sisämeri. Ulkomeri jäi selän taakse tien toiselle puolen.
Kyllä maistui! Ja maisema huippu.
Kalastelua sisämerellä.
Reperbahn - siinä se on.
Liekö jonkun paikallisen vaatekaappi? Omistaja ehkä joku niistä, joka torkkui rappusilla tai kadun reunassa tai...?
KFC - en ole ennen sieltä ruokaa ostanut, mutta joskus se eka kerta sitten tulee. Ostin kanasalaatin ja oli huippuhyvää! Heinzin salaatinkastike hunajapippuri oli just nappivalinta. Autossa eväitä syötiin, kun piti päästä jo kohti Puttgardenia ja Tanskaa ja Ruotsia. Tukholman laivasta ei ollut varaa myöhästyä.
Saksasta Tanskaan mennessämme näimme laivalla tämän ihanan söpöliinin.
Tässä vimpassa kuvassa jo onnellisesti ja levänneenä matkalla Turkuun.
Eli sunnuntaista lauantaihin autoilua ja reilut 5000 kilometriä takana. Autossa istumista paljon, mutta nyt näki pikakelauksella paljon. Tietää, mihin suunnata ajan kanssa.
Joitain ostoksia tuli tehtyä ja niitä voisin näyttää myöhemmin.
Arki alkanut täällä. Matkan jälkeen oli viikko aikaa huilailla ( pah - siivoskelin kotia perusteellisemmin ) ennen kuin työt alkoivat. Nyt eka viikko takana ja huomenna alkaa toka viikko. 9 viikkoa ( kuuleman mukaan ) nyt töitä, ennen seuraavaa lomanpätkää. Tai muutamaa päivää. Oli ihan kiva töihinkin palata, kun on mukava paikka. Toki mä kotonakin viihtyisin ja hyvin. Mulla ei seinät kaadu päälle, vaikka olisin täällä päivästä toiseen. Mutta pakko sitä on edes vähän koitettava saada tilin täytettä..
Aurinkoista sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti